Nyelvtudományi Közlemények 16. kötet (1880)
Értekezések és közlések - Halász Ignácz: Svéd-lapp olvasmányok. 165
SVÉD-LAPP OLVASMÁNYOK. 191 suina grase gárdesne V( Te sodn algi karrotet ecebs ja vuordnot, atte sodn ifjf/i tobdo tab olmab, juon pir sije holin, ja tolla, ko ane lei holemen, éuojei vuoncan orres mubbi. Konse tal herra jorgeli ecebs ja kácesti Petrusi, muiteli Petrus lierran pakoit, ko sodn játtam lei : autelen ko vuoncan orres cuoja mubbi, kalkah todn kolmi hitet mu. Petrus vag^i te ulkos ja ceroi karrasikt. Tané kaskan ocin tah oivemus prástah tai vuorasubmusi jaobbo radin falskes carrem-omit Jesusen vuost, vai kalkin su j ab merni puoktet • válla ifjúin kanna. Sutte mai puoktin falskes carrem-omit su vuoste, válla i,j$in tah nuokascb takka. Sitta auti potika kuekte vére vittenah, kuteh jattika : „moi liin hullám su jattét : inon kalkab vuolos kaikot tab tempeleb, jukko kátéi kani ceggetum le ja kolman peiven akteb ácaseb paijas cegget, jukko i kalka orrot kátéi kum takkatum". I lam likán tat vittenastem henna ane nuohes. Te cuojáeli paijemus prásta sijan hashast ja játti Jesusi : ,,ih kus vastete mabken t. mabtes vittenasteh tah tu vuoste '?" Válla sodn capp.ei savót ja i§§% mabken vastate. Ai vitt kacati paijemus pfasta ja játti: „leli kus todn Kristus, tan puoresugnatovumen pardne? Mon vuordnotab tu viesoje juhmelen pakto, vai todn játticah mijif jus todn leli Kristus, juhmelen pardne". Jesus vasteti: „todn játtih tab: mon leb tat. Ja mon játtab tiji: táte kecest kalkabet vuoidnet almacen pardneb cokkahemen kaikvejelesvuotan rektes kátan nal ja potemen almen palvai nála". Te kaiketi oivemus prásta karvoitas ja játti: „sodn le albetam jubmeleb; masas mije vele tarbahebe vittenit? Tije kullaite talle alde albetemeb, kokte kaudnetebet tije?" Te kaikah duobmin su sakkolacen jabmemi. Tah olmah, kuteh adnelin Jesuseh, alhetin su ja colgin su arodrjai ja spekkin su nárah ; muttemah cadnin kopceseb alde calmi auti, slovin alde arodejeb ja játtin : „kütto talle, Kriste, ja muona, ká tat lei, jukko lu sloveiV Ja modde áca albetasit luoitin sije ai su vuost. Kösse tal iddiet saddei, jurr peivojotemen, cokenijen kaikah .oivemus prástah tai calogoppasi ja vuorasubmusi kum almogast ja obbo rádin Jesusen vuoste, vai kalkin jametet su, man mangel sije puoktin su sija raden auti. Tasne játtin sije süni: „jus todn leli Kristus, te sardno miji tab". Sodn vasteti: „ikkabe lijeb tab sardnot tiji, te epet tab likán jakke, ja jus kacatab tijast, te epet muni vastete, epetken luite mu; valld taté kecest kalka almacen pardne cokkahet kaikvejejen olkes kátan nal". Te sije jüttin kaikah: „te leh jani todn