Á. Berta (Hrsg.): Wolgatatarische Dialektstudien: Textkritische Neuausgabe der Originalsammlung von G. Bálint, 1875–76.
Gábor Bálint: Die tatarische Texte der Sammlung
66 III. Jaziu beldertt torpan kenttgttdän alpan bülek. Izgelär äjtkän ügetlär. Kart keselärne kader it, jäse sinnän ololarni purmätlä; iizendej belän söjkünine bul, iizehnän kecelärgä adik bill. l)us-iéne, siii a jakéilik kilpannarni-yina tiigöl , dosman-s narnl-da söjöb alarya jaksi telektä bul. Ar ber dakta kulinnan kilgändä kesegä bulisib, éundijni kilarya tiudim-da dib bei. Id kemgä doémannik usallik kilma. Aditiinni basib, sine ränjetkängä kiceb, jalbarib sora- ю yanni kizyaniudan bulsan, sauabli bulirsin. Sine beräii ränjetsä, aiiar kid. Sin beräiine ränjetsän, tatiulanisib bapillek sora annan. Usal est an-genä tögöl, usal siizdän-dä saklan. Ade teile bulma, sabirlikli bul ; süzdän bulma , az söjlä. is Sinnän olo keée söjlägän dayinda, tiiinab utir, sitzen bozma. L'zen söjläsäsen kilgäd, äjter süzeiine jakéilab ujlab söjlä. Nej belgänenne barisin-da äjtmä, tik tejeélesen-gem äjt.*> Jitnnäb belmäsäii, buldx-da dimä, bulmadi-da dimä, alaj digende keiedän sorab beleb söjlägän jakéi. Esel kan silzgä barisina-da iéanma. Bar kiirgän nästäiine mina bulsin-iji dimä. Ködöii jilärlek nästäne barisin-da kilma, tik nej kiräk «s bulsa, éuni kii. Eéne bötönnäj ujlab karamijinda baslama; kilasin kilgän estän nej diyai ina kara, säbäblären ezläb, jaksi eska ber-ber jul bulsa, éld eéne eéldmej kai ma. lljlayan cayinda asikma da ozaklama-da. w Üzennekeiiär luk bul, keée nästäsenä kHz totma, mina bulsin-iji dimä. Keéeneken urlama, ködläb alma, iizeiinen nej nästän bar, äz-me kiib-me sul mina jitär digen. Sienlkatulnai BJIinl, Talár tjúV. 3 81
