Képviselőházi irományok, 1935. VIII. kötet • 468-545. sz.

Irományszámok - 1935-470. Törvényjavaslat a szellemi együttműködés tárgyában Budapesten, 1937. évi október hó 22. napján kelt magyar-finn egezmény becikkelyezéséről

470. szám. 23 szabályzatának vannak alávetve. Ha nevezettek elhelyezést és ellátást kollé­giumban vagy diákotthonban kapnak, akkor az azokban érvényes házirend rájuk nézve is kötelező. Mindkét állam kormányának jogában áll — amennyi­ben közoktatásügyi minisztériuma azt szükségesnek látja —, hogy a maga részéről, a szükséghez képest, bizonyos személyeket, akik a szóbanlevő ösztön­díjra pályáznak, idejekorán visszauta­sítson, sőt a tanév tartama alatt is kí­vánhatja visszarendelésüket. Az ösztöndíj és útiköltség összege a 4. cikkben foglaltaknak megfelelően állapíttatik meg. A magyar királyi kormány ezenkívül az 1937/38. tanévtől kezdődőleg éven­ként tizenkét finn egyetemi vagy fő­iskolai hallgatónak, a finn kormány kijelölése alapján, teljes tandíjmentes­séget biztosít. 6. cikk. A magyar és finn kormány törekedni fog arra, hogy minél jobban növelje azoknak a hallgatóknak szá­mát, akik a másik fél főiskolái által ren­dezett nyári szünidei tanfolyamokon részt venni kívánnak. « Mindkét kormány különös támoga­tásban részesíti azokat az ifjúsági szer­vezeteket, amelyek a két ország diák­sága között fennálló jó viszonyt ápolják és fejleszteni kívánják és arra töreksze­nek, hogy az ifjúság a másik országot és különösen annak fiatalságát jobban megismerhesse. A két kormány evég­ből elősegíti a tanulmányutak, diák­cserék, valamint a nyári diáktáborozá­sok rendezését, . Az ösztöndíjasok kiválasztásánál és az egyetemi hallgatók csoportjainak összeállításánál mindkét részről külö­nös gondoskodás tárgya lesz, hogy olyanok jelöltessenek ki, akik hazájuk ifjúságát méltóan képviselik. 7. cikk. A két kormány különös fontosságot tulajdonít annak, hogy a használatban lévő tankönyvek orszá­gaikra vonatkozó fejezeteit nemcsak a valóságnak megfelelően, hanem ba­tutkimusta. Stipendiaatit óvat asiano­maisen korkeakoulunsa kurinpidollisten sääntöjen alaisia. Mikäli heille on jär­jestetty täysihoito jossain opistossa tai ylioppilaskodissa, tulee heidan noudat­taa laitoksen yleisiä järjestyssääntöjä. Kumpikin hallitus pidättää itselleen oikeuden, miliőin opetusministeriö kat­soo sen tarpeen vaatimaksi, evätä määrätyiltä henkilöiltä kysymyksessä olevat vapaapaikat (stipendit) ja myös­kin lukuvuoden aikana vaatia stipen­diaatin takaisinkutsumista. Stipendien suuruus ja niihin liityvät erikoiset ehdot vahvistetaan niinkuin 4 artiklassa on sanottu. Sita paitsi Unkarin kuninkaallinen hallitus myöntää lukuvuodesta 1937— 1938 lähtien täydellisen vapauden opis­kelumaksuista 12 suomal aiseile opis­kelijalle, jotka Suomen hallitus valitsee. 6. art. Suomen ja Unkarin hallitukset pyrkivät lisäämään ylioppilaiden lukua, jotka haluavat osallistua toisen maan korkeakoulujen järjestämim kesäkurs­seihin, ja myöntävät siinä tarkoituk­sessa helpotuksia ylioppilaille, jotka haluavat osallistua näihin kursseihin. Molemmat hallitukset tukevat yliop­pilasjärjestöjä tai ryhmiä, jotka pyr­kivät ylläpitämään ja kehittämään mo­lempien maidén opiskelevan nuorison välisiä hyviä suhteita ja jotka tahtovat tehdä maassaan tunnetuksi toista maa­ta ja erittäin sen opiskelevaa nuorisoa. Tässä tarkoituksessa hallitukset myön­tävät avustusta opintomatkojen, yliop­pilasvaihdon ja ylioppilaiden kesäret­keilyjen järjestämiseksi. Mitä stipendiaattien valintaan ja opiskelijaryhmien kokoonpanoon tulee, on erikoista huomiota kiinnitettävä siihen, että molemmin puolin valitut stipendiaatit ovat kelvollisia edusta­maan maataan. 7. art. Molemmat hallitukset pitävät erittäin tärkeänä, että heidän maassaan käytännössä olevissa koulukirjoissa kiinnitetään huomiota . heimokansoj en kulttuuriin, elämään ja oloihin ja että

Next

/
Thumbnails
Contents