Nyelvtudományi Közlemények 16. kötet (1880)
Értekezések és közlések - Halász Ignácz: Svéd-lapp olvasmányok. 165
208 HALÁSZ IGNÁCZ. Acce mijan, juok almen lek, ton tetah maite tarbaheb'' ; tan-tet ton koccoh armosikt, vai rokkolebe torvosikt. Te jöttes mijan rokkoles kaik vaimost, miálast vuollekes. Vadde, vai pakot cálgesikt luV sardnotovet rainesikt, vai pettoges oppetuseb heitalime ko peistemeb. Tv namma sadda ailes te, kösse tu pallón riesobe. Tu armon rika aldanes, vai lassanic tu coggolvas ; vuoigenes mijab torjotes, vai lime kaudnot jakkoles / Te miji armo-rikat ai kalky saddet cagnem sis almai. Ádnamen nal nau viljo tu ko almen saddes ; vekketoh, vai kullogasah lulime tu vuost ai orrot kaikisne ; mait mijan o^en situd le ja párk'len rade, herete. 2é. Fart peiven laipeb vaddele, ja kaik, mait miji tarbes le; torost varjeV ja puocelvist, kaik vuordebe tu vaddasist; pargoitan jJuorist-sugnade, te tah ai vargoi autaneh. Andagas luoite, acce puor'! máddoitane ja laikoit stuor, nau ko ai vaimost luoitebe tait, hűit éh miji máddam lak. Tast sadda rafe, vánek'svuot, ja mija kaskan keresvuot. Ai varjeV taggar pettemest, juok o$3est le ja váraidest, main párkel.sita káccelet ja suddoi mijeb cajetet. Vekketf, vai jakkoin cuofáebe su vuost ja naute vidnebe. O acce ! coute pahast kaik', ja kösse aldan' jabmem aik, te rekket' mijeb armosikt, vai odajebe jalosikt ; ja valde táte vaivest ai sáloitan ek'ven elemai.
