Dr. Zoltvány Irén: A Pannonhalmi Főapátsági Főiskola évkönyve az 1916-1917-iki tanévre
Dr. Klemm Antal: Mordvin szövegek
«zdorov, zdorov, riviz sazirkam, ko da ärat , as fat ?» rivizis i merä : «äramim mon para, kudin-tsindak vadrat, sek'idä heran äramim: aras poliiiim». ata-katkaé i merä: « mon äramiska äramit a mujat, sek'ä paiiimim jakama pakama, äs korazin a mujan kozäjka ». i vot koûniéf tâjéf. rivizis i merä: nu kot kot Ivan, groznij fsär, ad'a monäii gosfiks, vanif kudin-tsin, tujit', a tu jit meTizit /» molfs katkat'a riviziiit'iii gosfiks. ärä tsi, ärä kafta, rivizis i merä: «nu rnäsf dumat odnasim , 3 Üeräii äramis rotstima pl'emaftima, ul"f fäii polaksr a mon toiiäf uXizan kozäjkaks /» vot i ärif rivisk'ä marta afa-katka. vä skaiiä mol'fs rivisk'is Üerik' tsiriv sulin Mama, tsijä numila i merä : «rivisk'ä a rivisk'ä, dajka sula-päfiä /» rivizis i merä: « mon maksan fäf sula-päiiä, joftindäran kot kot Ivan, groznij t'särnin, son éâl'mit-tsamat razifsiWzäf tarad larjga strafnisinhä ». 5 numilis tandadimanda patsk tsijs , k'eksfs jar aliv i ast'ä. sedä mäjla tsijä värgiz i merä: « dajka sula-pänä!» êenindak isfa merté : «joftiiidäran kot kot Ivan, groznij féârnin, son éâl'mit-tsamat razifsiii' rzä, tarad latfka strafiiisiii^ä» . värgizisfak tsijè sek'ä jariiif aliv. ned'ä mäjla mol'ä idim-tuva, sej ah k'âukété sula-päiiä. êenindak iêt'âiia merté : «joftindäran kot kot Ivan, groznij féârnin, son éâl'mit-tsamat razifsin , r-<i , tarad la-ifga strafnisin^zä ». héjak tandadiman'ha patsk tsijs sek'ä jariht aliv. iiedä mäjl'ä mol'ä ofta, hejak väsfh sula-päiiä éenind'ak istäiiu merté: «joftindäran kot kot Ivan, groznij tsärnin, son éâl'mit-tsamat razifs'unFzä, tarad larjka strafnisi/h' r:ä». hejak tandafé i tandadimanda patsk tsijé éek'â jariiif aliv, kosa, aMist numilis , vârgizié i id'im-tuvié. mol'fs oftié äjzist i merä: « mäsfija k'eksiiifada?» fief i merit: «varia , fesa lieri/c' tsirisa riviz sulit sl'i, miii vakskan'ka jutamsta k'âukét'iivik' sula-päriä, a son merté: « joftiiidäran kot kot Ivan, groznij féârnin, son éâl'mit-tsamat razifslWzä, tarad lat/ga stra.fhisin^zä». oftié i merä : « moiiäiidak iéfa merté, miiét' nej fäjiiifana, kov k'ekMana ?» a idirh-tuvis i^ merä : « avil ' k'eksnimä, a dava/fä fäjdana poks olhd i täHsi/hik' riviziiif kot kot Ivan, grozni j fsär •marta /» oftié i mein idim-tuvíiitiii : «nu idim-tuva alls, uï*f ton poks jutksinik, ton sodat, mäzä ärävä oíndiv /» id'im-tuvié i merä : «ton ofta alis aza rnäd mäl'ga, a ton värgiz aza , salak para vaz i kafta revit, a ton numila, seziiik' tsurkat, a mon mol'an, tsuvnan katiyat i reptst ». i tust väsä dobivama. oftié kaiifé mäd-par, vârgizié vaz i kafta revit, numilis kaiifé tsurkat , a idiïh-tuvih repst i kat 'r/at i fäjsf oVyid. tdrm-tuvié i merä: «nu, iiej äavw/fä riviziii i groznij fsäriii
